Tarvitsevatko korut huoltoa?
Kyllä tarvitsevat, mutta miten koruja sitten pitäisi huoltaa?
Ihosta irtoaa kuonaa ja rasvaa ja se tarttuu koruihin. Varsinkin kivellisiä koruja kannattaa kirkastaa. Kotona ne voi ainakin pestä aika ajoin: Laita kuumaa vettä ja astianpesuainetta kippoon ja kivelliset korut sinne likoamaan useammaksi tunniksi. Kivien alla on yleensä kolo, mihin kerääntyy epäpuhtauksia. Liottamalla kuumassa epäpuhtaudet irtoavat, ja jos eivät irtoa, harjalla kannattaa harjata loput liiat pois. Vanha hammasharja tai vastaava on tähän hyvä apuväline. Mieluiten pehmeä harja. Lisäksi vielä hyvä huuhtelu ja kuivaus pehmeällä liinalla.
Älä koskaan rasvaa käsiäsi sormukset sormessa, sillä rasva muuttuu hierottaessa hiomatahnaksi ja se on myrkkyä sormuksille. Ensinnäkin rasva tarttuu timantteihin ja niiden loisto häviää. Hiomatahnaksi muuttunut rasva raaputtaa kultaa tai hopeaa.
Kultasepillä on tehokkaammat työkalut korujen puhdistukseen ja kiillotukseen
Meillä kiillotetaan korujen rungot ja muut jalometalliosat puuvillalaikalla. Se poistaa suuremmat naarmut ja kolhut. Laikkahionnassa käytetään vahaa apuna. Hionnan jälkeen koru pestään ultrapesurissa, mikä räjäyttää liian pois. Lisäksi kivien kiinnitykset tarkistetaan ja kiristetään tarvittaessa. Näin siitä saadaan uutta vastaava – taas loistava koru.
Suosittelemme että ainakin kerran vuodessa olisi hyvä käyttää kihla- ja vihkisormus kultasepällä tarkistuksessa. Ne kun ovat jokapäiväisessä käytössä ja saavat välillä roisiakin menoa.
Sormuksen kiillotus
Helmien puhdistuksessa ei kannata käyttää kuin pehmeää liinaa, ja jos liinalla ei lähde puhtaaksi, niin sitten pelkään lämpimään veteen hetkeksi likoamaan. Helmien käytöstä vinkki: pue helmet aina viimeiseksi ja ota pois ensimmäiseksi. Helmi ei pidä kemikaaleista, hajuvedestä, hiuslakasta eikä rasvasta.
Miksi ainakin sormukset kannattaa rodinoida?
Rodinointi on valkokullan pintakäsittelyä.
Valkokullan valkoinen hohtava väri tulee rodiumista ja se tehdään siihen suunnitellulla laitteistolla. Koru käy kahdessa “kylvyssä”. Ensin rasvan poistossa ja sen jälkeen rodiumissa. Valkokullan oma väri on sävyltään tummempaa ja harmaampaa, joskus jopa kellertävää. Vaikka rodium-pinta on kova, on kyse pintakäsittelystä ja se kuluu (ainakin sormuksista) ajan myötä pois.
Rodinointikin kuluu käytössä. Teemme erilaisia asioita käsillämme ja jotkut meistä eivät ota sormuksia koskaan pois, vaan tekevät kaikki asiat sormukset sormissaan: pullataikinan vaivaamiset kuin puutarhan multahommatkin. Viimeistään niissä töissä kannattaa kyllä ottaa sormukset pois.
Mitä enemmän palladiumia on valkokullan seoksessa, sen laadukkaampaa se on. Silloin kun rodinointi kuluu pois ja näkyviin tulee melkein keltainen kulta, on korussa palladiumia vähän. Seos ei ole silloin laadukasta. Ulkomailla valmistetuissa koruissa tätä ilmiötä näkee paljon.
Valkokultasormusten rodinointi